JPColorization

hahmot banneri
mannerheim-ristin ritari

Talvela Paavo Juho

Mannerheim-ristin ritari 2

mannerheim-ristin ritari
TALVELA Paavo Juho
SA-KUVA 23332 Kuvateksti: Kenraalimajuri Paavo Talvela Punkasalmella Punkasalmi 1941.06.26 Kuvaaja: Erkki Viitasalo Väritys: JPColorization

3.8.1941, kenraalimajuri, armeijakunnankomentaja VI AK.

 
Syntyi 12.10.1896 Hämeen läänin Koskella, kuoli 15.7.1959 Lohjalla, haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle.
 

Nimeämisperusteet

 

”Puolustusvoimain Ylipäällikkö on myöntänyt kenraalimajuri Paavo Talvelalle monissa kovissa taisteluissa osoitetusta henkilökohtaisesta urhoollisuudesta ja taitavalla johdolla suuriin tuloksiin johtaneista sotatoimista Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin.”

Lapsuus vuodet

Paavo Juho Thorén syntyi tammikuun 19. päivänä vuonna 1897 Helsingin maalaiskunnassa sijaitsevan Petaksen tilan vuokranneille Johan Fredrik Thorénille ja Helena o.s. Uinolle. Kuopus oli perheen yhdestoista lapsi. Vuotta myöhemmin Nikolai Bobrikov nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi.

Vuoden 1905 suuressa nimenmuutoksessa lapset muuttivat sukunimensä Talvelaksi.

Pahankurinen Paavo Talvela kävi keskikoulun jäämättä luokalle, vaikka ajan hengen mukaan venäjän kielen neloset koristivat hänen todistuksiaan. 16-vuotiaana Talvela pestautui puolisalaa jungmanniksi norjalaiseen alukseen, joka purjehti Kap Hornin ympäri Australiaan ja takaisin.

Talvela ei koskaan ollut tyytyväinen sivustakatsojan rooliin, ei myöskään merillä. Erästä merimiestä kiusattiin jatkuvasti, kunnes Talvela pieksi kiusaajan perin pohjin. Kiusaaminen loppui.

Jääkäripataljoona 27

Jääkäriaika JP27

Meriseikkailun jälkeen Talvela opiskeli Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa. Opettaja Elmo Kaila houkutteli 19-vuotiaan Talvelan Saksan jääkäriliikkeeseen. Talvela lähti kesken opintojen kahden koulutoverinsa kanssa Lapualle. Heidän piti ilmoittautua Vihtori Kosolan talossa. Pahaksi onneksi Kosola oli vangittu samana päivänä.

Talvela pääsi epäluuloisten, mutta ystävällisten isäntien avustuksella Kauhavan, Härmän ja Jepuan kautta tarkkaan vartioidulle Pohjanlahden rannikolle. Matka jatkui muiden Ruotsiin pyrkijöiden seurassa. Talvelan matka purevassa, jopa 26 asteen pakkasessa kesti kolmekymmentä tuntia. Retkueella ei ollut ruokaa, ei juomaa, ei kompassia eikä telttoja.

Talvela liittyi Lockstedtin jääkäripataljoonaan vuoden 1916 maaliskuussa. Myöhemmin hän osallistui kuuluisalle “pommarikurssille” Berliinissä.

Talvela lähetettiin takaisin kohti Suomea vuoden 1917 huhtikuussa. Ruotsalaiset pidättivät Talvelan Muonionjokilaaksossa aseiden salakuljetuksesta. Hänet internoitiin Upsalaan ja vapautettiin loppukesällä.

Suomeen Talvela pääsi Ahvenanmaan kautta joulukuussa vuonna 1917. Ensimmäisellä yrittämällä myrsky keskeytti matkan, toisella kerralla moottorivene haaksirikkoutui. Matkaa jatkettiin vuotavalla purjeveneellä, joka vaihdettiin parempaan alukseen Ahvenanmaalla, kiskurihintaan. Suomeen Talvela saapui väärennetyllä passilla.

 

Vapaussodan muistomitali

Vapaussota

Talvela määrättiin Suupohjan suojeluskuntapiirin johtajaksi vuoden 1918 tammikuussa. Hän matkusti aamujunalla Vaasasta Kristiinankaupunkiin.

”Mukanani oli kaksi pistoolia”, Talvela kirjoitti. ”Mauser ja Parabellum. Yritin kätkeä ne mahdollisimman hyvin.”

Seinäjoen asemalla pistoolein ja käsikranaatein aseistetut lapualaiset vartioivat toistakymmentä “pahoin mukiloitua ryssää”.

”Ihailin suuresti Lapuan miesten rohkeutta kulkea aseet paljaina, sillä olihan Seinäjoella siihen aikaan sadoittain ryssiä.”

Talvela käytti sisällissodassa salanimeä Strömsten. Hänen johdollaan valkoiset valtasivat Kristiinankaupungin tammikuun viimeisenä päivänä.

”Aseita meillä ei ollut, mutta aioimme ottaa ne ryssiltä”, Talvela kirjoitti.

Talvela ylennettiin luutnantiksi ylipäällikkö Gustaf Mannerheimin ensimmäisen päiväkäskyn ensimmäisenä nimenä ja hänet nimitettiin Porin rykmentin toisen pataljoonan komentajaksi. Kahta komppaniaa kutsuttiin Kristiinan lentäviksi komppanioiksi.

Rintamalohkon ratkaisevat taistelut käytiin Alhaisissa maaliskuun 14. päivänä. Etulinjassa valkoisten röyhkeitä hyökkäyksiä johtanut Talvela ylennettiin kapteeniksi kahden päivän kuluttua.

Sisällissodan jälkeen Talvela palveli sodanaikaisen pataljoonansa komentajana Tammisaaressa. 21-vuotias Talvela oli tuolloin Suomen nuorin majuri. Ikää ei sodan aikana kysytty.

Aunuksenretken muistomitali

Aunuksen retki

Talvela erosi armeijasta vuoden 1919 huhtikuussa, liittyi puoliviralliseen Karjalan retkikuntaan ja lähti valtaamaan Aunusta. Talvelan mielestä Itä-Karjalan liittäminen Suomeen oli olennaisen tärkeää itsenäisen Suomen turvallisuudelle ja taloudelliselle menestykselle. Talvelan komentama rykmentti pääsi kesäkuun alussa seitsemän kilometrin päähän Petroskoista. Talvela yleni Aunuksen retkikunnan ylipäälliköksi ja Aunuksen hoitokunnan jäseneksi.

Ulkomaiset sotakirjeenvaihtajat ihmettelivät joukkojen vähyyden lisäksi valtaajien ikää. Partainen ja ahavoitunut rykmentinkomentaja oli 22-vuotias ja esikuntapäällikkö, jääkärikapteeni Auno Kaila, 20-vuotias. Talouspäällikkö oli 18-vuotias ja kuormaston päällikkö vasta 17.

Pari päivää ennen suunniteltua Petroskoin valtausta bolševikit nousivat maihin Laatokan rannalla. Joukot hajosivat ja Talvelan rykmentti joutui vetäytymään.

Talvela Paavo Juho määrättiin vuoden 1919 syyskuussa koko retkikunnan ylipäälliköksi jääkärieversti Aarne Sihvon tilalle. Talvela oli myös Aunuksen hoitokunnan jäsen.

Tarton rauhassa seuraavan vuoden lokakuussa Suomi joutui luovuttamaan Neuvosto-Venäjälle valtaamansa Repolan ja Porajärven, mikä oli asukkaille järkytys.

Mutta Talvela ei antanut periksi. Joulukuussa vuonna 1921 “Karjalan metsäsissit” valtasivat majuri Talvelan johdolla takaisin Repolan ja Porajärven. Tavoitteena oli Muurmannin radan tuhoaminen ja Itä-Karjalan puhdistaminen bolševikeista.

Mutta Neuvosto-Venäjä lähti vastahyökkäykseen ja valtasi alueet jälleen kerran takaisin. Kolmannen kerran Talvela palasi Aunukseen vasta vuoden 1941 kesällä.

Talvelan oli vuonna 1919 mennyt naimisiin Martta Sofia Nikoskelaisen kanssa. Avioliitosta on tytär Maija, joka syntyi vuonna 1919. Liitto päättyi eroon vuonna 1922. Talvela meni toisen kerran naimisiin Karin Johanna Tengmanin kanssa seuraavana vuonna. Pariskunta sai kolme lasta. Tulema Johanna syntyi vuonna 1923, Martti Juhani 1925 ja Sirkka Johanna 1926.

Aunuksen retkien jälkeen Talvela opiskeli sotataitoa kenraali Vilho Nenosen perustamassa tykistön ampumakoulussa, muuta jatkokoulutusta Suomessa ei saanut. Hän opiskeli myös Englannin rannikkotykistökoulussa Coast Artillery Schoolissa.

Sotakorkeakoulun merkki

Sotakorkeakoulu

Vuonna 1924 Suomeen perustettiin sotakorkeakoulu. Talvela oli ensimmäisen kurssin oppilasvanhin ja priimus. Diplomityönsä Talvela teki yhteistyössä majuri Aaro Pajarin kanssa. Otsikkona oli Offensiiviset mahdollisuudet Laatokan Karjalassa. Offensiivin päämääränä oli Aunuksen ja Petroskoin valtaus.

Vuoden 1927 alussa everstiluutnantti Talvela määrättiin yleisesikunnan komento-osaston päälliköksi. Esimiehenä oli eversti Martti Wallenius. Talvelalle kuului muun muassa henkilöasiat. Armeijassa oli meneillään "puhdistus", virkoja oltiin vakinaistamassa ja Venäjällä palvelleista upseereista haluttiin päästä eroon.

”Sinulle ei sitten maailmassa ole muuta kuin suuria neroja tai täysiä nollia”, presidentti Lauri Relanderin adjutantti Heikki Kekoni sanoi Talvelalle.
Talvela suhtautui Kekonin arvosteluun myönteisesti.

Talvisodan muistomitali

Talvisota

Marraskuun 29. päivänä vuonna 1939 Neuvostoliitto katkaisi suhteensa Suomeen. Sota alkoi seuraavana päivänä. Neuvostoliitto valtasi välittömästi Suojärven, jota Talvela piti koko itärajan lukkona. Järkyttyneenä Talvela marssi ylipäällikkö Mannerheimin puheille ja pyysi pääsyä rintamalle. Mukaansa hän halusi vanhan aseveljensä, everstiluutnantti Pajarin.

Itsenäisyyspäivän aattona kello yksi aamulla Mannerheim määräsi Talvelan rintamalle hyökkäystehtäviin.

Iltapäivällä Talvela käväisi tyhjässä kodissaan, katseli hämärtyvälle Kruunuvuorenselälle ja vannoi valan.

”Lyön ryssän taikka en enää koskaan katsele tuota maisemaa.”

Tolvajärven ja Ilomantsin alueelle muodostettiin ryhmä Talvela, johon kuului everstiluutnantti Aaro Pajarin komentama jalkaväkirykmentti 16. Pajari oli häikäilemätön hakkapeliitta, joka joulukuun 12. päivänä alkaneessa hyökkäyksessä onnistui lyömään vihollisen Tolvajärvellä.

Taistelu oli ensimmäinen suomalainen hyökkäysvoitto talvisodan aikana ja siten psykologisesti merkittävä, mutta tappiot olivat raskaat.

”Kävin sairaalassa katsomassa haavoittuneita ja syvästi viilsi sydämestä ajatellessa, mihin kauhuihin idän peto on meidät syössyt”, Talvela kirjoitti.

Ryhmä Talvelan menetykset joulu-tammikuussa olivat lähes tuhat kaatunutta, yli kaksituhatta haavoittunutta ja yli kahdeksansataa kadonnutta. Arviolta yli 8 000 venäläistä kaatui.

Talvelasta tehtiin kenraalimajuri ja Pajarista eversti.

Helmikuun lopulla vuonna 1940 Karjalankannaksella oli täysi paniikki. Joukot vetäytyivät. Mannerheim määräsi Talvelan selvittämään tilannetta, koska uskoi hänellä vielä riittävän tahdonvoimaa.

Kannaksella Talvela arvosteli voimakkaasti II armeijakunnan komentajaa, kenraaliluutnantti Harald Öhquistiä, joka ei kyennyt valamaan uskoa komentajiinsa.

Öhquist sai kuitenkin pitää armeijakuntansa. Sen sijaan toinen Ö, Kannaksen armeijan komentaja, kenraaliluutnantti Hugo Österman pyysi eroa.

”Sinänsä kunniakas teko”, oli Talvelan mielipide.

Kenraalimajuri Erik Heinrichs nimitettiin Kannaksen armeijan komentajaksi ja Talvela sai Heinrichsin kolmannen armeijakunnan Itä-Kannaksella.

Venäläiset aloittivat suurhyökkäyksen maaliskuun 3. päivänä. Kymmenen päivää kestänyt hyökkäys kohdistui III armeijakunnan kohdalla Vuosalmelle ja Äyräpään kirkolle. Raskaita puolustustaisteluja Vuosalmella johti 21. divisioonan komentaja, eversti Niilo Hersalo. Pahimmillaan suomalaisten rivit harvenivat viidensadan miehen päivävauhtia.

Venäläisten tykkien jyly lakkasi maaliskuun 13. päivänä kello 11.00. Tuhansia venäläisiä ja muutama sata suomalaista nousi varovasti asemistaan.

”Missä ovat loput suomalaiset?” venäläiset ihmettelivät.

Talvisodan jälkeen Talvela määrättiin hoitamaan Petsamon liikennettä, muuta väylää maailmalle ei maailmansodan vuoksi ollut. Mannerheim houkutteli, tai oikeammin määräsi, luottomiehensä myös Suomen Punaisen Ristin invalidikomitean ja Aseveliliiton puheenjohtajaksi.

Talvela teki useita matkoja Saksaan Mannerheimin aloitteesta. Vuoden 1940 joulukuussa hän tapasi Saksan ilmavoimien komentajan ja sotatalouspäällikön, valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin.

”Minkä Venäjän karhu Suomesta nielaiseekin, sen se vastaisuudessa oksentaa takaisin”, Göring sanoi. ”Suomella ei ole mitään pelättävää Venäjän suhteen. Jos venäläiset hyökkäävät, Saksa tulee puuttumaan asiaan.”

Uudenvuoden päivänä 1941 Talvela toivoi alkavan vuoden tuovan tullessaan mahdollisuuden lyödä ryssä yhdessä Saksan kanssa.

”Silloin ehkä toteutuu myös vanha Karjala-unelmani.”

 

Jatkosodan muistomitali

Jatkosota

Saksa hyökkäsi Venäjälle kesäkuun 22. päivänä. Suomen offensiivia varten oli perustettu Heinrichsin komentama Karjalan armeija, johon kuului VI armeijakunta Talvelan komennossa. Talvela hyökkäsi Karjalaan heinäkuun 10. päivänä kello 17.00. VI armeijakunta tunkeutui Petroskoihin 1. päivänä lokakuuta. Panssarieversti Ruben Lagukselle ja Talvelalle myönnettiin hyökkäyksen aikana Mannerheim-ristit, tässä järjestyksessä. Talvela piti Laguksen ristiä ansaittuna, mutta häntä närästi myöntämisjärjestys.

Hyökkäys maksoi Talvelalle 10 475 miestä kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina. Alkoi asemasota.

Ykipäällikkö Gustaf Mannerheim määräsi vuoden 1942 tammikuussa Talvelan Suomen armeijan edustajaksi Saksan päämajaan. Maaliskuussa Talvela tapasi valtakunnankansleri Adolf Hitlerin tämän bunkkerissa.

”Suomea minä pidän parhaana liittolaisenamme”, Hitler sanoi Talvelalle. ”Me voimme luottaa teihin. Vasen sivustamme on varma.”

Tapaaminen kesti viisikymmentä minuuttia ja oli pääasiassa Hitlerin “sujuvaa puhetta, joka tulvii vuolaana hänen suustaan”.

”Käsitän nyt hänen puheittensa tehon”, Talvela kertoi. ”Mutta kun tiesi kuka hän on ja kun ajatteli, kuinka monen ihmisen ajatukset, ihailun ja vihan tunteet joka hetki kohdistuvat häneen, tuli toisinaan aivan värisyttävä olo.”

Toisen kerran Talvela tapasi Hitlerin Mannerheimin 75-vuotispäivänä ja kolmannen kerran Marskin vastavierailun aikana kesäkuun 27. päivänä vuonna 1942. Päivällisen aikana Talvela istui Hitlerin oikealla puolella.

”Huomasin ihmeekseni, että keskustelu hänen kanssaan oli helppoa.”

Führer ja Talvela keskustelivat muun muassa “ryssästä ja sen ominaisuuksista”. Hitler kertoi myös “salaisia asioita aseistaan”. Talvela lupasi toimittaa Hitlerille poronpaistia, jota Führer ei aikaisemmin ollut maistanut.

Talvelan Saksan komennus kesti vuoden 1944 kevääseen asti, vaikka hän jo vuonna 1942 oli pyytänyt Mannerheimiltä siirtoa rintamalle, koska oli kyllästynyt tyhjänpäiväiseen diplomaatin hommaan.

Maaliskuussa vuonna 1944 Talvela sai komentoonsa toisen armeijakunnan Maaselän kannaksella. Neuvostoliitto hyökkäsi Karjalankannaksella kesäkuun 10. päivänä ja valtasi Viipurin kymmenen päivää myöhemmin.

Talvela määrättiin Aunuksen ryhmän komentajaksi kesäkuun 14. päivänä. Rintamalinja kulki Syväriä pitkin Laatokalta Äänisen rannoille. Suurhyökkäys Aunuksessa alkoi kesäkuun 21. päivänä.

Sitkeiden viivytystaistelujen jälkeen joukot vetäytyivät niin sanottuun U-asemaan, heikosti linnoitetulle viidenkymmenen kilometrin pituiselle linjalle vanhan Suomen puolella. Vetäytymisen päättymispäivänä 10. heinäkuuta Talvela antoi päiväkäskyn.

”Jokainen menetetty asema lisää Isänmaahamme kohdistuvaa uhkaa, vie tuhon lähemmäksi perheitämme ja kotejamme.”

U-linjasta taisteltiin viikon ajan ja se kesti. Samalla estettiin vihollisen tunkeutuminen Sisä-Suomeen ja toisaalta Laatokan kiertäminen Kannaksen rintaman selustaan.

Rintamatilanne vakiintui ja Talvela komennettiin jälleen Saksaan. Tuolloin Reichsführer-SS Heinrich Himmler ehdotti, että Talvela ryhtyisi Suomen pakolaishallituksen johtajaksi Suur-Saksan tukemana.

”Otan käskyjä vain Suomen Marsalkalta”, Talvela vastasi.

Tekstilainaukset: Brantberg.fi TALVELA Paavo Juho

Paavo Talvela kahvimuki
Paavo Talvela kahvimuki
Vieritä ylös
Avaa keskustelu
1
Terve,
miten voin auttaa?