Mannerheim-ristin ritarit värimuotokuvissa
Sisältö
Mannerheim-ristin ritarien värilliset muotokuvat
JPColorization on tehnyt Mannerheim-ristin ritareista värimuotokuvia värjäämällä vanhoja valokuvia.
Tähän mennessä väritettynä on n. 40 kpl muotokuvia ja jatkossa niitä tullaan tekemään vielä paljon lisää.
Tavoitteena on saada tehtyä jokaisesta ritarista mahdollisimman näyttävä muotokuva.
Tässä tulee riittämään työtä vielä pitkäksi aikaa.
Olen tehtyt näistä Mannerheim-ristin ritareista julkaisuja Facebook sivulleni, nyt aion alkaa lisäämään niitä myös tänne jpcolorization.fi verkkosivulle myös.
Mannerheim-risti
Talvisodan aikana syntyi ajatus ottaa käyttöön kunniamerkki, joka voitaisiin antaa sotilasarvosta riippumatta.
Kaksiluokkainen Mannerheim -risti perustettiin vuonna 1940 Talvisodan jo päätyttyä Vapaudenristin ritarikuntaan. Kunniamerkin saajasta käytetään nimitystä Mannerheim-ristin ritari.
“Erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erikoisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi voidaan Suomen puolustusvoimain sotilas hänen sotilasarvostaan riippumatta nimittää Vapaudenristin 1. tai 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi.”
Mannerheim-ristin ritari nimitykset
Mannerheim-ristin ritarien nimittämisessä noudatettiin omaa käytäntöä ja koko sodan ajan jatkunutta tiukkaa linjaa. Rintamalla tehty nimitysesitys lähetettiin Päämajan komentoesikuntaan, jossa laadittiin esittelylistan luonnos, monen osalta vasta sitten, kun riittämättöminä pidettyjen perustelujen tueksi oli saatu lisäperusteluja.
Tämän jälkeen asiakirjat toimitettiin ritarikunnan kanslerille kenraali Waldenille lausuntoa varten. Kun nimitysesitys oli palautettu Päämajaan, se viimeisteltiin ja esiteltiin ylipäällikölle. Mikäli hän kirjoitti nimensä esittelylistaan, asianomainen tuli nimitetyksi Mannerheim-ristin ritariksi.
Mikäli hän ei sitä tehnyt, asia oli sillä kertaa loppuun käsitelty. Mikään ei kuitenkaan estänyt tekemästä hylätyksi tulleesta uutta esitystä, jos hänen ansionsa sodan kestäessä olivat lisääntyneet. Kahden tai useamman esityksen jälkeen ritariksi nimitettyjä oli 58.
Jatkosodan 1941–45 aikana Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiin 191 sotilasta.
Pääosa ritareista oli nuoria. Alle 35 ikävuoden oli 138 eli 72 % nimitetyistä. Joukossa oli 19-vuotiaita 3, 20-vuotiaita 5 ja 21-vuotiaita 11. Yli 50-vuotiaita oli vain 8. Ritareitten nimityshetken mukaan laskettu keski-ikä oli 32 vuotta. Nimitetyistä nuorin oli kersantti Lauri Skyttä, jonka jälkeen tulivat jääkäri Taavi Törmälehto ja sotamies Eero Seppänen. Heidän ikäeronsa olivat vain muutamia kuukausia ja päiviä. Vanhin oli 74-vuotias ylipäällikkö. Seuraavaksi vanhimmat olivat 66-vuotias jalkaväenkenraali Rudolf Walden ja 61 vuotta täyttänyt tykistönkenraali Vilho Nenonen.
Marsalkan tehtyä nimityspäätöksen hän pyrki siihen, että kunniamerkki luovutettiin juhlallisin muodoin Päämajassa, jonne ritariksi nimitetyt komennettiin rintamalta. Ylipäällikkö itse tai hänen estyneenä ollessaan joku Päämajan kenraaleista ojensi kunniamerkit nimityskirjoineen uusille ritareille. Tilaisuuden jälkeen nautittiin tavallisesti yhteinen lounas. Kesällä 1944, venäläisten suurhyökkäyksen alettua, kunniamerkit ja nimityskirjat oli usein pakko toimittaa perille muulla tavoin.
Vapaudenristin Mannerheim-risti täytti sen tehtävän, minkä ylipäällikkö oli halunnutkin. Se oli poikkeuksellisen arvokas ja näkyvä kiitos taistelukentällä osoitetusta rohkeudesta ja neuvokkuudesta. Ainutlaatuisena ja harvinaisena se herätti laajalti huomiota ja kunnioitusta myös maan rajojen ulkopuolella.
Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-risti, joka kunniamerkkijärjestyksessä on yhdeksäntenä, on 46 mm korkea ja leveä mustasta emalista valmistettu kultareunuksinen risti. Sen keskiosassa on Vapaudenristin heraldinen valkoemalinen ruusu, jota ympäröi edellä kuvattu laakeriseppele käsivarsineen.
Ristin haaroihin on upotettu kultainen hakaristi. Juokseva numero on kaiverrettuna ristin kääntöpuolella. Ylipäällikkö suunnitteli aluksi, että 2. luokan Mannerheim-risti kannettaisiin nauhassa muiden Vapaudenristin nauhalla rintaan kiinnitettävien kunniamerkkien tapaan. Korostaakseen kunniamerkin arvoa hän kuitenkin luopui ajatuksesta ja määräsi ristin kannettavaksi erillään muista kunniamerkeistä vasemmanpuoleisen rintataskun alapuolella.
Ensimmäinen Mannerheim-ristin ritari
Ensimmäinen Mannerheim-ristin ritari nimitys tehtiin 22.7.1941. Kunnian olla ensimmäinen Mannerheim-ristin ritari sai eversti Ernst Ruben Lagus.
”Puolustusvoimain Ylipäällikkö on pvm:llä 22.7.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi eversti Ernst Ruben Laguksen henkilökohtaisesta urhoollisuudesta ja suuriin tuloksiin johtaneista sotatoimista.”
Kaksinkertaiset mannerheim-ristin ritarit
Neljälle sotilaalle myönnettiin 2. luokan Mannerheim-risti kahdesti. He olivat kenraalimajuri Aaro Pajari, eversti Martti Aho, sekä lentäjä-ässät kapteeni Hans Wind ja lentomestari Ilmari Juutilainen.
Erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erikoisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi voidaan Suomen puolustusvoimain sotilas hänen sotilasarvostaan riippumatta nimittää Vapaudenristin Mannerheim-ristin ritariksi. Uusiutuneista samanlaisista ansioista voidaan Suomen puolustusvoimain sotilaalle suoda toisen kerran Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-risti.
Toistamiseen nimitetty sai uuden kunniapalkkion ja ristinsä yläpuolelle soljen. Sen muodostaa kaksi ristikkäin olevaa pienikokoista 31,5 mm:n pituista mustaksi patinoitua marsalkansauvaa, joiden helat ovat kullattuja ja joita koristaa seitsemän leijonaa kuvaavaa kullattua kohoumaa.
1. luokan Mannerheim-ristin ritarit
Vapaudenristin 1. luokan Mannerheim-ristejä on myönnetty kaikkiaan vain kaksi kappaletta:
Ensimmäinen marsalkka Carl Gustav Emil Mannerheimille itselleen 7.10. 1941 ja toinen jalkaväenkenraali Erik Heinrichsille 31.12.1944.
Vapaudenristin 1. luokan Mannerheim-risti on mustasta emalista valmistettu risti, korkeudeltaan ja leveydeltään 49 mm. Sen keskustassa on mustalla pohjalla valkoisesta emalista tehty kultareunainen heraldinen ruusu kapean kultaisen renkaan ympäröimänä. Ristin kultareunaisiin haaroihin on upotettu kultainen hakaristi. Ristin yläosassa on kultainen 26 mm leveä ja 20 mm korkea laakeriseppele, jossa on Karjalan vaakunan aseistetut ja panssaroidut käsivarret. Juokseva numero on upotettu ristin kääntöpuolelle kultanumeroin. Risti, joka sijoittuu suomalaisten kunniamerkkien joukossa viidennelle sijalle edellään vain suurristit, kiinnitetään kaulaan 41 mm leveällä punaisella läikehtivällä nauhalla, jonka molemmista reunoista 1,5 mm:n päässä on 2 mm leveä valkoinen juova.
Sodassa kuolleet Mannerheim-ristin ritarit
Sodan aikana menetettiin 38 ritaria. Ensimmäisenä kaatui korpraali Arvid Janhunen Karhumäen valtaukseen liittyneissä taisteluissa marraskuussa 1941 ja viimeisenä kapteeni Paavo Kahla. Hän katosi Lapin sodassa tiedustelulennolla lokakuussa 1944. Päällystön osuus tappioista oli 25 ja alipäällystön 10. Miehistöön kuuluvia kaatui 3. Suurimmat tappiot olivat vuonna 1944. Silloin kaatui 21 ritaria.
27 Korpraali Heino Ahti 14.01.1942
53 Kornetti Hirvi-Kunnas Teppo Taneli 10.03.1942
43 Korpraali Janhunen Arvid Mikael 26.11.1941
54 Kapteeni Kahla Paavo Elias 23.10.1944
136 Luutnantti Kausti Esko 24.06.1944
105 Kapteeniluutnantti Kivilinna Osmo Kullervo 23.08.1943
34 Alikersantti Korpi Paavo Armas 08.12.1941
132 Kapteeni Kvikant Carl Birger Valdemar17.06.1944
83 Ylikersantti Laitinen Kaarlo Kullervo16.10.1944
135 Majuri Leppänen Eero Kaarlo Olavi 27.06.1944
20 Kersantti Mallila Eino Ilmari26.02.1942
31 Kapteeni Mikkonen Soini Armas 13.02.1944
69 Luutnantti Nissinen Lauri Vilhelm 17.06.19441
48 Ylikersantti Puolamäki Asser Ensio 15.07.1944
10 Kapteeni Remes Olli 31.12.1942
75 Kapteeni Seppänen Aaro 03.07.1944
86 Luutnantti Sippola Ahto Kullervo Kaj 13.06.1944
8 Alikersantti Sorsa Valde Matias 15.06.1942
44 Vänrikki Suokas Viljo Valtteri 04.10.1943
39 Kersantti Tamminen Yrjö Alfons 12.07.1943
73 Kapteen Toffer Caj Edvard Ferdinand 21.07.1942
134 Alikersantti Tuomala Kauko Hans Villiam 26.06.1944
126 Everstiluutnantti Turkka Kauno Josef Vilhelm 17.01.19441
56 Majuri Valkonen Pentti Pekka 06.10.1944
26 Luutnantti Varstala Matti 25.06.1944
22 Kenraalimajuri Vihma Einar August 05.08.1944
55 Luutnantti Winqvist Rolf Robert 23.06.1944
145 Korpraali Väisänen Ville 28.06.1944
Luettelot Mannerheim-ristin ritareista
Nimeämisjärjestyksessä
Mannerheim-ristin ritari luettelo http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/ sivuilta