Lapsuus Kajalassa 1905-1920
Simo Häyhä syntyi 17.12.1905 Kiiskisen kylässä Rautjärvellä.
Alue on rajan taakse jäänyttä Karjalaa. Simon isä, Juho Häyhä,
isännöi Mattilan tilaa. Äiti, Katriina, omaa sukuaan Vilkko, oli lempeä, rakastava ja ahkera maatalon emäntä.
Simo vietti lapsuutensa neljän veljen ja kolmen sisaren kera, syntyen itse seitsemäntenä lapsena kahdeksanlapsiseen perheeseen.
Veljistä Antti kaatui vapaussodassa valkoisten puolella ja
Juhana haavoittui Joutsenon suunnalla käydyissä taisteluissa. Epäonnea koitui myös Tuomakselle: tämä kuoli auringonpistokseen raskaissa tietöissä Miettilässä.
Simo suoritti Miettilän kansakoulussa neljä luokkaa. Hän saavutti keskitasoa parempia arvosanoja. Opiskelu ei kuitenkaan ollut Simoa eteenpäin ajava voima, vaan se oli rakkaus maatilan töihin ja maanviljelykseen. Simo oli jo varhain päättänyt jatkaa isänsä ammattia, oppikoulu sai jäädä muille innokkaille lukumiehille käytäväksi. Simo oli käytännön miehiä.
Nuoruusvuodet 1921–1925
Simo Häyhä liittyi Rautjärven Suojeluskuntayhdistykseen
17-vuotiaana. Simo Häyhällä oli motivaatiota sekä rakkaus kotiseutuun ja isänmaahansa. Simon harjoitusaseena oli aluksi kivääri mallia 1891. Suojeluskunta jakoi aktiivijäsenilleen ampumatarvikkeita parhaan kykynsä mukaan. Tuohonkin aikaan oli puutetta kaikesta, myös ampumatarvikkeista. Niinpä Suojeluskunta jakoi patruunoiden rinnalla ruutia, nalleja ja luoteja, jotta aktiivijäsenet saisivat itse ladattua ampumatarvikkeensa. Aktiivilataajat saivat pientä vaivannäköä vastaan siis ampua enemmän!
Simo Häyhän ampumataito oli lahjakkuuden ja harjoittelun tulos.
Häyhän veljentytär kertoi, että kun oli heinäntekoaika ja pojat menivät kotiinsa syömään, niin ruokaperäisten aikaan Simo avasi talon ikkunan ja kylmäharjoitteli: latasi ja ampui ikkunasta maisemaan.
Simo Häyhä saavutti menestystä useissa ampumalajeissa. Ammunta
sujui myös pikakiväärillä. Näitä syvän rauhantilan aikana harjoiteltuja taitoja Simo tarvitsi myöhemmin Kollaan korvissa vihollisen rivejä harventaessaan.
Ampumakoulutus
Suojeluskunnissa normaaleiden kolmiotähtäysharjoitusten ja
ammunnan eri osa-alueiden kuten ampuma-asennon ottamisen, aseen käsittelyn, tähtäämisen, hengittämisen, liipaisuharjoitusten ja jälkipidon lisäksi Suojeluskunnassa opetettiin oikeaa aseenkäsittelyä ja ammunnan perusteita.
Simo Häyhä omaksui ammunnan perusopit varsin nuorella iällä. Opit ehtivät juurtua ja jalostua kunnolla hyvissä ajoin ennen tulikoetta, talvisotaa. Suojeluskuntalaisen oli läpäistävä lukuisia kokeita ampumisen alalla. Tämä ampumatoiminta oli selkeässä yhteydessä yleiseen sotilaskasvatukseen kanssa.
Varusmiespalvelu 1925-1927
Vuonna 1925 Häyhä aloitti 15 kuukauden asepalveluksen Raivolassa, Polkupyöräpataljoona 2:ssa Valkjärvellä. Häyhä kävi aliupseerikoulun ja suoritti palveluksensa varusmiesaliupseerina Polkupyöräpataljoona 1:ssä Terijoella.
Siviiliin päästyään Häyhä palaa kotitilalleen. Siellä hän ottaa vastuun tilan hoitamisesta veljensä kanssa sekä jatkaa ampumaharrastusta suojeluskunnassa. Huhut nuoren miehen poikkeuksellisista ampumataidoista alkavat levitä. Silloin tällöin kotiin ilmestyy ampumakisojen palkintoina saatuja tavaroita, kuten hopealusikoita. Silti kotiväellä ei tuossa vaiheessa ole kunnollista käsitystä tulevan sotasankarin uskomattomista taidoista.
1930-luku
Simo kunnostautui 1930-luvulla suojeluskuntansa ampumajoukkueen kärkihahmona monissa Viipurin suojeluskuntapiirin mestaruuskilpailuissa. Taisteluammunnoissa Simo Häyhä edusti Rautjärven suojeluskuntayhdistyksen lukuisat kilpailut voittanutta pikakivääriryhmää.
Erityisen taitava Häyhä oli Suomi konepistooli -aseuutuuden käsittelijänä. Hän saavutti tälläkin aseella Viipurin suojeluskuntapiirin mestaruuksia. Simo Häyhä oli suorittanut Suojeluskunnassa myös II luokan kuntoisuus- ja hiihtomerkin.